Mediassa

Miksi liskoaivot ottavat meistä vallan niin usein? - "Ei pitäisi olettaa, vaan kysyä", sanoo mentalisaation asiantuntija

AAMUPOSTI, Silja Kononen

Kuva Ari Peltonen

Mentalisaatio on ymmärtävää vuorovaikutusta. Nina Pyykkönen sanoo, että sen harjoittaminen tuo tuloksia, mutta vaatii kovaa ponnistelua.

Mentalisaatiota voidaan hyödyntää monin tavoin arkielämän kohtaamisissa mutta myös yksilöpsykoterapiassa, pari-, perhe- ja ryhmäterapioissa, vuorovaikutusterapiassa sekä erilaisissa yhteisöissä, Nina Pyykkönen sanoo.

Mentalisaatiota voidaan hyödyntää monin tavoin arkielämän kohtaamisissa mutta myös yksilöpsykoterapiassa, pari-, perhe- ja ryhmäterapioissa, vuorovaikutusterapiassa sekä erilaisissa yhteisöissä, Nina Pyykkönen sanoo.

Työkaveri tulee aamulla vastaan nyrpeänä eikä tervehdi. Sen sijaan, että ajattelet, että "hemmetti, tuo tyyppi vihaa minua," voit toimia kuten mentalisoija, psykoterapeutti Nina Pyykkönen sanoo.

Siis mitä?

Mentalisoija keksii 3-5 vaihtoehtoista tapaa sille, miksi toinen on huonolla tuulella. On toki mahdollista, että työkaveri on vihainen juuri sinulle, ja se selviää vain kysymällä. Toisaalta voi olla, ettei hän tervehtinyt, koska hän ei huomannut sinua. Tai ehkä hänellä oli aamulla riita puolisonsa kanssa. Tai esimies oli moittinut ja saanut hänet pois tolaltaan.

- Me emme voi koskaan tietää, mitä toisten mielessä on. Ainoa tapa saada tietää, on asettua vuorovaikutukseen toisten kanssa, Pyykkönen sanoo.

Eli kysyä.

Pyykkönen kiinnostui mentalisaatiosta jo opiskeluaikoinaan 2000-luvun alussa. Tänä päivänä Pyykkönen paitsi opettaa menetelmää käyttää sitä myös omalla vastaanotollaan. Ja tietysti arkielämässä, sillä juuri sitä varten se on kehitetty. Parantamaan vuorovaikutusta. Vähentämään riitoja, jotka voitaisiin välttää.

Tänä syksynä Pyykönen puhui mentalisaatiosta lasten kasvatuksessa esimerkiksi kotikaupunkinsa Hyvinkään Aseman koulun vanhempainillassa.

Mentalisaatio tarkoittaa sitä, että sen sijaan, että tehdään toisista ihmisistä päätelmiä ulkoisen käyttäytymisen perusteella, kysytään heiltä itseltään, mistä on kyse. Miksi hän - lapsi, työtoveri tai vaikkapa puoliso - reagoi esimerkiksi suuttumalla.

- Jos teemme vain oletuksia, riski väärinymmärrykseen kasvaa, Pyykkönen sanoo.

- Onpa tuhma lapsi, saatamme ajatella lapsesta, joka pudotti ja särki esineen.

Jos raivostumisen ja torumisen sijasta sanoisimme, että haluamme ymmärtää ja kysyisimme, miksi hän teki niin, saattaisimme saada vastauksen, että se oli vahinko. Tai että hän särki esineen tahallaan, koska on vihainen.

Seuraavaksi voisi kysyä, mitä on tapahtunut. Käy kenties ilmi, että joku on sanonut lapselle rumasti. Esineen rikkomista ei tarvitse hyväksyä, mutta sen voi ymmärtää. Mentalisaatiosta seuraa se, että syntyy keskustelu, jossa lapsikin voi oppia, että on muita tapoja purkaa turhautumista ja vihaa.

- Jos asetumme vuorovaikutukseen toisen kanssa, voimme saada aivan uusia näkökulmia asioihin, Pyykkönen kannustaa.

Tämä sama pätee niin aikuisiin kuin lapsiin. Se pätee niin kotiloihin kuin työpaikoille, joissa Pyykkönen myös käy luennoimassa.

Vanhempia hän rohkaisee kysymään lapselta, miten koulussa meni. Empaattinen kiinnostus luo turvallisuuden tunnetta. Se on parasta hoivaa.

Pyykkösen haastattelun julkaisi ensin Aamuposti.

Mentalisaatio

Psykologiaan kuuluva mentalisaatio-termi on joskus suomennettu "mielellistämiseksi". Nykyään juurtumista hakee uusi termi "mielentäminen". Silmänkääntötempuista eli mentalisteista ei ole kyse.

Mentalisaatio juontaa psykoanalyyttiseen perinteeseen. Brittiläiset psykoanalyytikot ovat Peter Fonagyn johdolla 1990-luvulta lähtien kehittäneet mentalisaatioteoriaa ja -työskentelyä yhdistämällä ideoita psykoanalyyttisestä teoriasta, kognitiivisesta psykologiasta ja kiintymyssuhdeteoriasta.

Nina Pyykkönen on psykologian lisensiaatti, psykoterapian erikoispsykologi, psykoanalyyttinen lasten ja nuorisopsykoterapeutti ja ryhmäpsykoterapeutti sekä työnohjaaja.

Lähde: Nina Pyykkönen

    Voiko somessa hillitä liskoaivoja?

    Mentalisaatiosta ei voi puhua ilman aivoista puhumista. Aivoissa tunnistetaan ja säädellään tunteita. Etuotsalohkossa tapahtuu kehittynein ajattelu. Esimerkiksi kyky pohtia toisen kokemusta asuu siellä. Etuotsalohko kehittyy aina 25 ikävuoteen asti. Keskellä sijaitsevat nisäkäsaivot, limbinen järjestelmä, jossa tunteet, motivaatio ja kiintymys asustavat. Sisimpänä, selkäytimeen yhdistyneenä, ovat alkukantaiset liskoaivot.

    - Niiden toimintaperiaate on "taistele, jäädy tai pakene". Kun ne aktivoituvat, etuotsalohko kytkeytyy pois päältä, Nina Pyykkönen selvittää.

    - Liskoaivoja tarvitaan, jos olemme suojatiellä ja huomaamme, että auto on tulossa päälle. Siinä ei voi jäädä miettimään, että miksiköhän tuo autoilija ajaa noin kovaa, vaan on rynnättävä alta pois.

    Myös kasvoton sosiaalinen media on paikka, jossa liskoaivot herkästi ottavat vallan. Se näkyy kiihkoiluna.

    Voisiko mentalisaatio hillitä tunteita ja lisätä ymmärrystä somessa? Kyllä Pyykkösen mukaan voi.

    - Jos kommentoin asioita, joista itse olen eri mieltä, pyrin alleviivaamaan sitä, että minä ajattelen näin mutta tiedän, että moni varmasti ajattelee asiasta toisella tavalla.

    Ääliöksi haukkumisen sijaan voi todeta, että toisen kirjoitus tuntuu hurjalta. Voi kertoa, jos toinen loukkasi. Kun rreagoi rauhallisesti, toisen liskoaivotkin kytkeytyvät pois päältä.

    - Sen huomaa itsekin, jos on oikein raivostunut ja sanonut tyhmiä asioita, rauhoituttua tulee olo, että voi kehveli, taisinpa olla vähän asiaton.

    Itsetuntemus onkin Pyykkösen mukaan mentalisaation onnistumisen edellytys. Jotta voi yrittää ymmärtää muita, on ymmärrettävä ensin itseään.

    Käytöstavat välillä hukassa työpaikoilla - moniko näistä hyvän työkaverin tuntomerkeistä sopii sinuun?

    Helsingin Uutiset, Teija Varis

    Kuva Ari Peltonen

    Hyvä työkaveri huomioi sekä toiset ihmiset että omat tarpeensa. Hän kantaa vastuun omista tunteistaan, omasta työtehtävästään ja osaamisestaan, uonnehtii työnohjaaja Nina Pyykkönen.

    Hyvä työkaveri huolehtii omasta työstään, mutta kantaa vastuuta myös yhteisistä asioista. Hän ei huolehdi pelkästään työtehtävistä, vaan myös ilmapiiristä. Näin summaa Työterveyslaitoksen johtava konsultti, sosiaalipsykologi Susanna Kalavainen.

    - Se tarkoittaa, että jos on huono päivä, ei anna sen näkyä liiaksi ja murjota, vaan pyrkii myönteisyyteen.

    Yltiöpositiivinen ei tarvitse olla, saati hymyillä koko ajan. Tärkeintä on perusasennoituminen ja luottamus siihen, että työpaikalla tehdään fiksuja, järkeviä ja merkityksellisiä asioita.

    - On kuluttavaa, jos työkaveri tuo koko ajan esiin, että eihän tässä ole mitään järkeä ja tämä on ihan hullun hommaa.

    Erikoispsykologi, psykoterapeutti ja työnohjaaja Nina Pyykkönen on samoilla linjoilla.

    - Hyvä työkaveri tiedostaa, että jokaisella on vastuu työyhteisön hyvinvoinnista ja ilmapiiristä. Hän ponnistelee ymmärtääkseen toisten näkökulman silloinkin, kun se on ristiriidassa oman kanssa. Hän on myötätuntoinen, mutta kykenee asettamaan rajat tarpeen vaatiessa, Pyykkönen luettelee.

    Kaikki tämä edellyttää, että työyhteisössä vaalitaan peruskäytöstapoja. Tervehditään ja noudatetaan yhteisiä sopimuksia, joita on työntekemisen tavoista tehty. Hyvä työkaveri ei ajattele, että hyvä kun on sopimuksia, mutta ne eivät koske minua.

    Koska työpaikalla vietetään paljon aikaa, kaikki ei aina suju kuin tanssi. Kalavaisen mukaan välejä hiertävät työhön liittyvät asiat.

    - Jos on esimerkiksi epäselvyyksiä siinä, kenen pitäisi tehdä ja mitä, kuka on vastuussa, mitä tavoitellaan ja mikä on tärkeysjärjestys. Myös kiire ja tiedon puute kiristävät välejä. Jos ei tiedetä mitä toiset tekevät, voi syntyä harhaluulo, että minä teen paljon enemmän töitä kuin muut. Se voi lähteä syömään työniloa ja hiertämään välejä.

    Myös ongelmat johtamisessa aiheuttavat kitkaa.

    - Jos johtaminen, esimerkiksi lähiesimiesjohtaminen ei toimi riittävän hyvin, käy helposti niin, että joku muu alkaa ottaa johtajan roolia ja valvomaan muita ihan tarpeettomasti. Se voi saada monenlaista aikaan.

    Pyykkösen mukaan työyhteisön dynamiikkakin vaikuttaa:

    - Mikäli työyhteisössä on puutteellinen johtajuus, työntekijän perustehtävä on epäselvä tai epärealistinen tai tunteita ei saa vapaasti ilmaista, siirtyvät nämä ongelmat hyvin tavallisesti ihmisten välisiksi. Ongelmat tuntuvat ihmissuhdeongelmilta yksittäisten työntekijöiden välillä, vaikka on kyse työyhteisön pyrkimyksistä selviytyä sietämättömästä tilanteesta.

    Pyykkönen kertoo ikävän yleisestä ja tuhoisasta ilmiöstä, niin sanotusta "syntipukkitilanteesta", joka naamioituu usein ihmissuhdeongelmaksi.

    - Mikäli työyhteisössä on paljon vaikeita tunteita ja niitä ei voida turvallisesti suoraan ilmaista, etsii ryhmä tiedostamattaan keskuudestaan jäsenen, joka laitetaan kantamaan kaikkea hankalaa ja ahdistavaa muiden puolesta.

    Usein tämä henkilö sopii ominaisuuksiensa puolesta tehtävään.

    - Hän on ehkä tunteiltaan nopeasti kuumeneva, suorapuheinen "totuuden torvi". Muut voivat sitten pyöritellä silmiään ja puhua kuinka "hankala tyyppi" tuo on, ja kuinka kaikki olisi hyvin, jos siitä päästäisiin eroon. Valitettavasti hankalan tyypin häipyessä "paikka vapautuu" ja ryhmä etsii keskuudestaan uuden jäsenen tähän rooliin, Pyykkönen toteaa.

    Koska työpaikalla vietetään paljon aikaa, voi työkaveruus syventyä ystävyydeksi. Silloin tärkeintä on tunnistaa eri tilanteet ja roolit.

    - Pitää omata tilannetajua sen suhteen, ollaanko nyt kollegoina vai ystävinä. Työpaikalla päällä on hyvässä mielessä työrooli ja ammatillisuus. Täytyy tunnistaa ja tiedostaa, että vapaa-ajalla ja työpaikalla voi käyttäytyä eri tavalla, Kalavainen sanoo.

    Pyykkösen mukaan on tärkeä olla tietoinen kuormituksesta, jonka työkaveruuden ja ystävyyden yhdistelmä mahdollisesti tuo.

    - Miten kokisin tilanteen, jos ystäväni saisi palkankorotuksen ja minä en? Entä jos meille tulee työtehtävistä merkittävää erimielisyyttä, olemmeko työn ulkopuolella silti ystäviä, hän kysyy.

    Kiistaton totuus on kuitenkin se, että hyvät ja lämpimät suhteet työtovereihin lisäävät työhyvinvointia. Mutta se, kuinka läheisen tai kaukaisen suhteen työkaveriin haluaa luoda, on jokaisen oma päätös ja valinta.

    - On kunnioitettava erilaisia tapoja ja sitä, että tämä on jokaisen oma valinta. Ystävyys on asia, jota ei voi määrätä. Kun on itse avoin ja kiinnostunut ihmisten asioista, niin näkee, miten pitkälle se johtaa, Kalavainen summaa.

    Toimi näin

    Miten tulla paremmaksi työkaveriksi?

    Kehu ja kiitä työkaveria, kun on aihetta.

    Anna ja pyydä palautetta. Ihmiset yleensä haluavat enemmän palautetta kuin saavat.

    Jos huomaat ongelman, valituksen sijaan etsi ratkaisuja ja mahdollisuuksia.

    Puhu työasioista rakentavasti. Ystävällisesti voi puhua, vaikka joku ei olisi tehnyt tehtäviään.

    Kuuntele työkaveria, ole aidosti kiinnostunut ja auta työkavereita silloin, kun mahdollista.

    Kun tulee uusia työkavereita, helpota heidän työporukkaan pääsyään.

    Huolehdi, että työpaikan ilmapiiri on hyvä ja rakentava. Kahvihuoneeseen meneminen ei saisi olla pelottavaa.

    Ole sellainen työkaveri, jonka itse toivoisit saavasi.

    Muista, että et voi ulkoisen käyttäytymisen perusteella tietää, mitä työkaverin mielessä on! Mieti aina 3-5 mahdollista syytä työkaverin käytökselle ennen tulkinnan tekoa ja mitään toimenpiteitä.

    Muista, että et voi olettaa toisten ymmärtävän sinua jos et ota asioita puheeksi suoraan. Älä vihjaile, lähettele epämääräisiä sähköposteja tai puhu selän takana - vaan suoraan.

    Muista, että tunteet ovat kaikki hyviä ja tarpeellisia, eikä niissä ole mitään vaarallista. Kerro omista tunteistasi, rohkaise muita tekemään samoin ja ole valmis ottamaan vastaan toisten vaikeatkin tunteet. Kuuntele, älä tarjoa ratkaisuja!

    Jos työyhteisön tilanne on tulehtunut tai vuorovaikutus on jumissa, ehdota työnohjauksen hyödyntämistä.


    Lehtijuttuja

    https://www.hs.fi/teknologia/art-2000005495468.html

    https://www.hs.fi/elama/art-2000005510021.html

    https://www.is.fi/seksi-parisuhde/art-2000001110523.html

    https://seura.fi/tv/poiminnat/akuutin-jaksossa-kasitellaan-masennusta-mukana-tietoa-uusista-hoitomenetelmista/

    Perheen vaiettu taakka: sisarkateus. Kotilääkäri 11/2017.

    https://yle.fi/uutiset/3-9450638

    https://www.hyvaterveys.fi/artikkeli/mieli/tunnista-suvun-roolileikki

    https://www.menaiset.fi/artikkeli/suhteet/ihmissuhteet/elatko-liikaa-puolisosi-kautta-psykoterapeutti-kertoo-miten

    https://www.menaiset.fi/artikkeli/suhteet/ihmissuhteet/suomen_kesan_varjopuoli_eronneeseen_iskee_katumus_mita_tehda

    https://www.mtv.fi/lifestyle/hyvaa-elamaa/artikkeli/huomenta-suomen-juontaja-kavi-verikokeissa-loytyi-sama-puute-kuin-useilta-muilta-suomalaisilta/6356352#gs.kXN7dVg

    https://www.menaiset.fi/artikkeli/suhteet/ihmissuhteet/onko-tyokaverisi-hankalan-ihmisen-maineessa-ehka-han-onkin

    https://www.vauva.fi/artikkeli/lapsi/leikki-ika/kun-lapsi-nakee-pahaa-unta-ala-vahattele-tunne-lapselle-totta

    https://www.keskipohjanmaa.fi/139273/lapsuuden-kodista-juontuva-sisarkateus-nakyy-usein-hankalina-suhteina-tyopaikalla/s/e7fc3a8b

    https://www.hyvaterveys.fi/artikkeli/mieli/perfektionistilla-kaikki-aina-oikein-mutta-paha-olla

    https://www.menaiset.fi/artikkeli/suhteet/ihmissuhteet/paase_jo_yli_nain_lohdutat_ystavaa_vaarin

    https://www.menaiset.fi/artikkeli/suhteet/ihmissuhteet/arsyttaako-ystavan-kaytos-ei-se-mitaan

    https://www.menaiset.fi/artikkeli/ajankohtaista/tv/psykologi_bachelor_suomi_ohjelmasta_tasta_syysta_tvssa_ihastutaan_niin

    https://www.is.fi/seksi-parisuhde/art-2000001201715.html?nomobile=4

    https://www.savonsanomat.fi/viihde/Rasisteille-on-helppo-nauraa-mutta-veteraanit-on-Suomen-suurin-tabu/734260

    https://www.kodinkuvalehti.fi/artikkeli/voi-hyvin/psykologia/tammikuussa-ei-ole-pakko-luvata-mitaan-itsensa-rankaiseminen-ei-tuota

    https://www.kodinkuvalehti.fi/artikkeli/voi-hyvin/psykologia/oletko-sinakin-innokas-kerailija-taman-se-kertoo-luonteestasi

    https://www.iltalehti.fi/perhe/2015103020546962_pr.shtml

    https://www.aamuposti.fi/artikkeli/671129-hyvinvointi-vaatii-pysahtymista-nina-pyykkonen-ohjaa-luontoon-joogaamaan

    https://www.aamuposti.fi/artikkeli/716652-liskoaivot-ottavat-meista-vallan-liian-usein-ei-pitaisi-olettaa-vaan-kysya-sanoo

    https://www.hs.fi/elama/art-2000006129823.html

    https://www.iltalehti.fi/perheartikkelit/a/e13eb022-83e0-4992-afa2-c648074867ce

    https://www.psykologilehti.fi/psykologi/puheenvuorot/lisaa_psykologista_osaamista_lastensuojelutyohon